sunnuntai 8. helmikuuta 2015

she looked happy, but was she really?

Mä rakastan kesäiltoja, mustia vaatteita, nahkatakkeja, muumimukeja, pianon soittoa, parfyymin tuoksua. 
Mä rakastan kirjottamista, tunteiden ilmasua, quoteiden selailua, musiikin kuuntelua.
Mä rakastan sitä tunnetta, kun mä voin tuottaa runoja, pätkiä, jotka kertoo mun elämästä, mun läheisistä ja mun unelmista ja odotuksista.


Mä rakastan onnellisuuden tunnetta, hyvänyönviestiä, tähtisilmiä, punaposkia.
Mä rakastan matkustelua, lentokoneen nousua, matkarahan kahinaa, rusketusta, parempaa huomista.
Mä rakastan kotiinpaluuta, matikan kokeita, koulunkäyntiä ja hyviä ystäviä.


Varjokuva huoneen seinällä,  
kyyneleitä pyyhkivä käsi tytön poskella.
Helpottunut huokaus kiireen keskellä,
onnellinen hymy hänen kasvoilla.
Nukkumatti aivan oven takana,
untenmaat suoraan silmien edessä. 


Mä rakastan nukahtamista, hetkessä elämistä, laiskoja aamuja, netflixiä.
Päivänkakkaroita, pikkusisaruksia, kesähäitä, syntymäpäiviä, ystävänpäivää.

Mä rakastan sitä, et meillä kaikilla on mahdollisuus elää ja olla ja tehä siitä elämästä omanlaista. Mä rakastan sitä, että jokainen meistä voi rakentaa tästä mahdollisuudesta sellasen ku haluu <3.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti