sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Tunteeton

Siinä vaiheessa, kun viimeinenkin järkevä syy jäädä katoaa, on aika lähteä. Silloin, kun ei enää osaa määritellä tunnettaan niin muka-rakasta ihmistä kohtaan, olisi epäreilua jatkaa. Yhtä epäreilulta tuntuu vetää pohja toisen alta, repiä sydän irti kuopastaan. Mutta joskus täytyy olla itsekäs ja tehdä niin kuin sydän sanoo, varsinkin jos sydän ei sano mitään.

Mitä tehdä, kun tajuaa, ettei mitään ole enää tehtävissä? Arno Kotron sanoin: "kun ei voi menestyä tyylikkäästi / on tuhouduttava tyylikkäästi". Tätä minä noudatin. Pakkasin 1,5 vuoden parisuhteen pakettiin ja käytin ex-rakastani maalitauluna pakettia viskoessani. Ei, en minä niin olisi halunnut tehdä. Mutta minun täytyi.

Olen onnellinen kaikesta mitä tapahtui, mutta myös onnellinen siitä, ettei se tapahdu enää. Tunteeton paska siinä suhteessa, että huomaamattani prosessoin kyteneen eron vielä parisuhteen aikana ja ollessani valmis nousin siivilleni ja lähdin. Vailla ennakkoilmoitusta, vailla minkäänlaisia varoituksen merkkejä.

Muru, olen pahoillani. Tajusin virheeni liian myöhään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti