Se oli se kesä, kun olin töissä jo toista vuotta samassa paikassa. Se kesä, kun satoi koko ajan ja jäädyin ja kastuin joka päivä. Se kesä, jolloin oli neljä hellepäivää, jolloin en käyttänyt shortseja kertaakaan.
Se kesä, jonka aikana vietin kaksitoista päivää Califoriassa, jonka juhannuksesta nautin huonovointisena lentokoneessa. Kesä, jolloin olin riparilla isosena, heitin siellä talviturkin ja näiden tapahtumien lisäksi elin elämääni kavereiden ja töiden välillä.
Se oli se kesä, kun tutustuin poikaystävääni (pariini) paremmin, ihastuin ja aloin seurustelemaan. Vietin viikon yksin kokona, jonka myötä ehkä olemme tässä pisteessä nyt, näin pian. Se kesä, kun olin taas onnellinen.
Sinä kesänä toteutin itseäni liian vähän, soitin kunnolla pyöreät nolla kertaa. Sinä kesänä kyllästyin työhöni lopullisesti, nukuin todella vähän, sillä olin päättänyt, etten anna työni haitata elämääni sen ulkopuolella. Sinä kesänä nautin kuitenkin ihmisistä ja elämästä.
Se oli ihan hyvä kesä, toivoa täynnä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti